"Sun täytyy puhua"

Helpommin sanottu kuin tehty. Olen aina ollut huono puhumaan, varsinkin omista tunteistani. Mieluummin patoan kaiken sisälleni kuin valitan. Mutta sillä on hintansa ja kova hinta onkin. Joskus kun ne kaikki tunteet purkautuvat yhtäaikaa ja se on menoa sitten. Jää Särkänniemen tornadokin kakkoseksi mennen tullen.

                                  Makkarin ikkuna on tullut                                               turhankin tutuksi

Sairastuttuani puhumisen tärkeyttä on painotettu joka suunnasta tuutin täydeltä. En oikeastaan osaa edelleenkään puhua lähimmäisilleni, ainoastaan ammattiauttajille. Ja senkin takana on pitkä ja kivinen tie.

Torstai
Viikon odotetuin ja pelätyin päivä.
Psykoterapia.
Minulla on erittäin ristiriitaiset ajatukset psykoterapiasta. Toisaalta odotan innolla pääseväni sinne mutta toisaalta ahdistaa kun mun pitää puhua.
Tänään meni kuitenkin hyvin, en edes itkenyt. Vaikka itkeä siellä saa. Paneudun psykoterapiaan tarkemmin myöhemmissä blogiteksteissä. Nyt kuitenkin odotan jos Doxalit alkais toimimaan ja saisin unen päästä kiinni 😴