It can't rain all the time

Makaan patjalla vanhempieni "vierashuoneessa". Koira on käpertyneenä jalkopäähäni. Takana on mukava päivä. Mieheni lähti töihin puoli viiden maissa ja äitini tuli hakemaan minut pian sen jälkeen. Olimme sopineet, että koska Tomi tekee 12 tuntisen työpäivän, minä menisin vanhempieni luokse yökylään, jotta en olisi niin yksinäinen. Ja kuinka hyvä idea se olikaan!

Äitini leikkasi tukkani, eli ajoi sivut ja takaraivon kaljuksi sekä vaalensi tukkani. Sen jälkeen edessä oli tiukkaa saunomista kun mittari näytti yli 95 astetta!

Saunan jälkeen juotiin vähän siideriä, viiniä, olutta ja viskiä. Kaikkia sopivissa määrin, joten humalaa ei kummallekaan ilmaantunut. Juteltiin niitä näitä, maailman syntyjä syviä. Äitini on paras ystäväni. Hän kuuntelee jos puhun. Hän yrittää neuvoa jos minulla on ongelmia. Hän tekee kaikkensa, jotta hänen lapsillaan ja hänen miehellään, meidän isällä, olisi kaikki hyvin.

Minulla oli myös toinen paras ystävä, mutta hän loistaa nyt kirkkaimpana tähtenä taivaalla muiden enkeleiden kanssa.

Pari nappulaa si.

Muistin jopa ottaa kaikki lääkkeet mukaan yökyläilylle. Karultahan tuo kasa näyttää mutta niillä mennään toistaiseksi. Thyroxin, Lamictal, Aripiprazol, Temesta, Propral, Lito, Doxal. 

Kokeiltujen lääkkeiden lista on vielä pidempi,voisin sen joku päivä kaivaa tuolta omakannasta esiin 😈

Nyt jos sais unta (klo 03.24) niin huomenna pääsis vielä äiteen kanssa Burger Kingiin syömään ja sit valmistautumaan Heidi's Bier Barin avajaisilta nro 2:seen! 😍

PS!!!!! En osaa kunnolla käyttää tätä blogia, joten olisin kiitollinen jos luettuasi tämän, jättäisit kommentin. Vaikka vain pisteen. Kun mulla oli kommentointi jotenkin pois päältä ja yritin asetuksista painella kaikkea mahdollista 😅😅